Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekilta ry Kouvola 
Mikael Agricolan- ja suomen kielen päivä<br />Elias Lönnrotin syntymäpäivä Mikael Agricolan- ja suomen kielen päivä
Elias Lönnrotin syntymäpäivä
Torstai 09.04.2020
GoTop

Narvan-Tarton retki 2008


Pohjois-Kymen Sotilaspojat Viron 1944 taistelupaikoilla

Virolaiset taistelivat saksalaisten joukkojen rinnalla Suomenlahden ja Peipsijärven välisellä alueella Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi helmikuusta elokuun puoliväliin 1944. Puolustus ei murtunut koskaan. Saksalaiset vetäytyivät järjestelmällisesti Tannebergin linjalta 17. – 18. syyskuuta. Neuvostoliitto miehitti Viron. Voidaan vain arvioida, mikä olisi ollut Suomen kohtalo Talin – Ihantalan taistelujen aikana kesä- heinäkuussa 1944, jos neuvostojoukoilla olisi ollut käytettävissään koko Suomenlahden eteläranta.

Nelisenkymmentä Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekillan jäsentä tutustui taistelupaikkoihin toukokuun lopulla. Erinomaisena oppaana oli Suomen-poika Raul Kuutma, JR 200:n veteraani. JR 200 taisteli Karjalan kannaksella osallistuen suomalaisten torjuntavoittoon. Killan jäsen, VTT Pertti Hartikainen yhdisti esityksessään Viron taisteluiden merkityksen Suomen jatkosodan viimeisiin kuukausiin.

Suomen-pojat Viron taisteluissa

Neuvostoliitto suuntasi kahden armeijakunnan iskun Leningradia saarrostavia saksalaisia vastaan tammikuussa 1944. Saksalaiset perääntyivät Narvaan ja osillaan etelään. Hyökkäys pysähtyi Narvan - Peipsijärven väliselle linjalle.

Elokuussa JR 200:n virolaisille annettiin mahdollisuus palata Viroon puolustamaan omaa kotimaataan. Noin 80 % Suomen-pojista, 1 752 miestä, vaihtoi suomalaisen sotilaspuvun saksalaiseen, 20. Waffen SS Divisioona Nordlandin sotisopaan. Virolaisista muodostettiin oma rykmentti Nordlandiin. Virolaisessa rykmentissä palveli Suomen-poikien lisäksi kutsunnoista ja toisista yksiköistä tulleita virolaisia, yhteensä noin 25 000 miestä.

Suomen poikien pataljoona sijoitettiin Tarton rintamalle jossa se taisteli Sinimäkien ja Pupastveren maastoissa. Hyökkäys pysähtyi kolmeksi viikoksi. Sinä aikana tuhansia virolaisia pakeni länteen. Näiden asemien puolustus ei murtunut koskaan. Puna-armeijalla oli tällä Narvan alueelle noin 600 000 sotilasta. Menetykset Narvan suunnalla olivat noin 380 000 - 500 000 miestä, joista kaatuneina noin 80 000 - 150 000. Saksalaisten puolella oli 100 000 miestä joista kaatui noin 40 000 miestä. Puna-armeija ei huolehtinut kaatuneistaan. Sinimäkien kaatuneet kynnettiin 1946 ympäröiviin peltoihin.

Raul Kuutma kertoo

Raul Kuutma tuli Suomeen lokakuussa 1943 ja palasi Viroon elokuussa 1944. Heti Tallinnaan tulon jälkeen Suomen poikien asepuku vaihtui saksalaiseen SS-divisioonan sotisopaan. Aseita ei heille annettu.

Heidät lastattiin junaan ja siirrettiin lähelle Tarttoa. Pääteasemalla heille jaettiin aseet jotka oli kuljetettu samassa junassa lukituissa vaunuissa. Saksalaiset eivät luottaneet Suomen poikiin, jotta olisivat antaakseen heille aseet Tallinnassa yhtä aikaa sotilaspuvun kanssa.

Pataljoona iski hyökkäävän neuvostoryhmittymän kylkeen ja sai pidäteltyä sen etenemistä kolmisen viikkoa. Virolaiset luottivat länsivaltojen lupaukseen, että kaikille valtioille taataan itsenäisyys sodan jälkeen. Lupaus ei pitänyt. Neuvostoliitto miehitti Viron.

Kuutma oli pahoillaan siitä, että näihin päiviin asti saksalaisissa SS-joukoissa taistelleita pidetään natsimielisinä. Sitä he eivät olleet. He taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Neuvostoliittoa vastaan ainoassa armeijassa missä se oli mahdollista. Virolla ei ollut omaa armeijaa ja mitä se olisi voinut kahdelle suurvallalle, Saksalle ja Neuvostoliitolle yhtä aikaa.

Retken muut kohteet ja kunnianosoitukset

Kilta kunnioitti Suomen-poikien ja viron vapauden puolesta taistelleiden sankarien muistoa laskemalla seppeleet Tallinnan Metsäkalmiston hautausmaalla ja Pupastveren taistelujen muistomerkeille. Raul Kuutma ja Pertti Hartikainen pitivät lyhyet puheet sekä killan kuoro lauloi kummassakin tilaisuudessa.

Lisäksi vierailimme Eesti Vabadusvöitluse Muuseumissa, joka on Johannes Törs`in omistama yksityinen sodan ajan asepukuja, aseita ja ajoneuvoja, panssarivaunuista ja rakettien ensiasteista lähtien, sisältävä museo Lagedissa. Museon isäntä viihdytti vieraitaan laulamalla mm. omaa tuotantoa olevan Virumaa-laulun. Kävimme myös Sinimäkien muistomerkillä, jonka kivipaasia on järjestelmällisesti rikottu ja töhritty.

Tartossa vierailimme neljän maan, Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan yhteisesti ylläpitämässä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Koulun johtaja on norjalainen kenraali. Erään osaston johtajana on Kouvolasta kotoisin oleva eversti Pekka Sviili. Hän esitteli meille koulun toiminnan ja kertoi opiskelijoita olevan 26:sta eri maasta. Erinomainen, ajateltavaa antanut matka, jonka järjestelyistä vastasi kiltalainen Kaarlo Kantokari.


metsakalmisto
Seppeleenlasku Metsäkalmistun hautausmaalla Pekka Suomalainen, Raul Kuutma, kunniavartiossa Alvi Kokkonen.
spacer
Paadelle seppeleen lasken mä hiljaa,
ylennän syömmeni taivaasehen.
Kerran vei taistonne kalleinta viljaa,
että ois` elomme onnellinen,
vapaa ja onnellinen.
Kiitokseen painan pään,
rauhan saan sisimpään.
Maaäidin helmassa sankarit
ikirauhan saa.
(Ote: Hymni sankaripaadella, Kaarlo Pässilä)
spacer
pupastvere
Muistomerkissä on kuvattuna saksalaisessa sotilasasussa oleva taistelija. -”Me emme olleet natseja, mutta Saksan armeija oli ainoa, jossa voimme taistella neuvostojoukkoja vastaan Viron vapauden puolesta. Valitettavasti turhaan.” Raul Kuutma.
spacer
kuutma
Killan puheenjohtaja Lasse Johansson kiittää Raul Kuutmaa erinomaisesta kerronnasta Pupastveren taisteluiden muistomerkillä. Kuutman kokeman ankarimman taistelun maastossa.
spacer
sinimaki
Retkeläiset Sinimäen taistelun muistomerkillä.