Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekilta ry Kouvola 
Mikael Agricolan- ja suomen kielen päivä<br />Elias Lönnrotin syntymäpäivä Mikael Agricolan- ja suomen kielen päivä
Elias Lönnrotin syntymäpäivä
Torstai 09.04.2020
GoTop

Ihantalan taistelujen 60-vuotisjuhla


Väkijoukko hiljeni lhantalan kirkon raunioiden vieressä olevalla sankarihautausmaalla kunnioittamaan isänmaallemme vapauden lunastaneiden sankarivainajien muistoa. Taistelun äänet vaikenivat 60 vuotta sitten. Nyt heleään auringonpaisteeseen helisi satakielen liverrys.

Tali - Ihantalassa ryskyi 60 vuotta sitten kesä- ja heinäkuussa. Suomi kävi taistelua olemassa olostaan.

Taisteluiden 60-vuotismuistojuhlaa vietettiin 2.7.2004. Entisille taistelupaikoille oli tullut pari tuhatta sodan kokenutta veteraania ja nuoremman ikäpolven henkilöä. Yli neljäkymmentä linja-autoa ja lukuiset henkilöautot ahtautuivat entisen kirkon vieressä olevalle pienelle pysäköintialueelle ja tien varteen.

Juhla alkoi puolelta päivin seppeleiden laskulla Ihantalan sankarihautausmaalle pystytetylle muistomerkille. Siihen on kaiverrettu kaikkien sodissa 1939-1945 kaatuneiden Ihantalan sankarivainajien nimet. Samanaikaisesti laskettiin seppele myös Portinhoikassa olevalle kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkille. Ihantalassa laskettiin kaksi seppelettä, sodan aikaisten aseveljien ja Ihantalan seurakunnan ja kotiseutuyhdistyksen. Tilaisuus oli lyhyt ja koruton.

Pääjuhla

Pääjuhlan Ihantalan muistomerkillä aloitti Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan soittama Finlandia-hymni, jonka aikana liput saapuivat. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Taisto Tähkämaa piti tervehdyspuheen, jossa hän lausui mm:

Kesällä -44 Tali - Ihantalan taistelut olivat tärkeät. Näissä taisteluissa ei enää ollut kysymys sodan voittajasta tai häviäjästä. Se oli jo ratkaistu. Me taistelimme rauhasta ja sen ehdoista, eli itsenäisyydestä. Puheensa päätteeksi Tähkämaa luki eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen lähettämän tervehdyksen. Se olikin ainoa valtiovallan Ihantalan taisteluille julkituoma huomionosoitus.

Varusmiessoittokunta johtajanaan mus. maj. Jyrki Koskinen soitti Suomen sotilaan hymnin. Kenttäpiispa Hannu Niskanen puhui. Veisatun virren jälkeen laskettiin sodan aikaisten eri joukko-osastojen yhteinen seppele ja entisen Ihantalan seurakuntalaisten seppele muistomerkille.

Vaikuttava oli soittokunnan ja Teuvo Kuparisen esitys Balladi Ihantalasta, jonka on säveltänyt Harri Ahmas ja lausuntaosuuden kirjoittanut Lasse Heikkilä.

Juhlapuheessaan kenraali Jaakko Valtanen totesi mm.:

-Me sotiemme veteraanit emme ole tulleet tänne ylistämään omia sankaritekojamme tai puolustamaan sodan raakaa todellisuutta. Olemme täällä muistelemassa nuoruutemme aikaisia ankaria kokemuksia ja kunnioittamassa erityisesti niiden aseveljien muistoa, jotka eivät palanneet sodasta kanssamme rauhan töihin.

Sonores - kvartetin esitettyä laulut Suomen laulu ja Sotilaan viimeinen näky, tuli vuoroon Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro esittämään Varusmiessoittokunnan kanssa Suomalaisen rukouksen ja Veteraanin iltahuudon. Jälkimmäisen johti killan kuoronjohtaja Pekka Suomalainen.

Nuoremman polven tervehdyksen veteraaneille esitti presidentti Risto Rytin pojantytär Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo. Hän muisteli kouluaikaista historianopettajaansa. Opettaja oli kuitannut sodista kertovan osuuden lyhyesti: "Kallion jälkeen tasavallan presidentiksi tuli Risto Ryti. Hän oli rikollinen ja on nyt kuritushuoneessa".

Edelleen Ryti-Erkinheimo sanoi:

-Meidän jälkipolvien tehtävänä onkin huolehtia siitä, että suomalaiset aina muistavat miten täpärällä itsenäisyytemme säilyminen oli, ja miten suurin uhrauksin maatamme ja kansaamme puolustettiin sekä taistelutanterilla, että kotirintamalla.

Juhla päättyi Maamme-lauluun.

Varsinaisen juhlan jälkeen joukko nuoria, Veteraanien jälkipolvet, laski kukkalaitteensa muistomerkille.

Lehdossa viserteli satakieli.

Veteraanit muistelevat

Mitä kertovat Ihantalassa olleet veteraanit tapahtumista 60 vuotta sitten.
He eivät kerro sankaritarinoita, eivätkä kauhujuttuja omista kokemüksistaan. Rauhallisesti ja uhoamatta he toteavat tapahtumat ikään kuin ne olisivat olleet aivan tavallisia arkipäiväisiä asioita.

Jaakko Säkö

Piikkiöstä taisteli JR 25:n riveis-sä. Hän kertoi kirkkomäen olleen tykistön täydellisesti myllertämää. Etulinja kulki hautausmaan läpi. Juuri kirkkomäellä oli JR 12, mutta Piikkirykmentti (JR25) oli ihan vieressä ja yhteydessä viereiseen rykmenttiin. Linnakon komppanian miesvahvuus oli aluksi 140, mutta vain 80 jäi suurin piirtein ehjiksi. Säkö itse haavoittui saaden sirpaleen oikeaan ohimoonsa. Vähän alemmaksi osuneena se olisi vienyt hengen.

Kauko Vartiainen

Kuopiosta sai kranaatin lähelleen Talin suunnalla Murokalliolla. Se oli pahin paikka missä hän oli. Hän sairastui sitten punatautiin ja joutui sairaalaan Lappeenrantaan. Vasta vuonna 1946 ajokorttia hakiessaan Vartiainen sai tietää toisen korvan kuulon menneen. Olihan se vaivannut, mutta eihän sitä mies valita. Lääkäri totesi syyn kuulon menetykseen olevan aivan ilmeisesti Murokallion räjähdyksen seuraus, mutta kun Vartiaista ei hoidettu sotasairaalassa haavoittumisesta johtuen, hänellä ei öle ollut mahdollisuutta saada korvausta sotavammastaan.

Arvi Moisio

Valkealasta oli Ihantalassa rauhan tuloon asti.
Meille sanottiin, että rauha on tullut aamulla klo 8.00, mutta neuvostoliittolaiset eivät sitä tienneet. Kranaattien tulo loppui kyllä, mutta pieniä sarjoja tuli kaiken aikaa. Vasta seuraavana aamuna kahdeksalta neuvostosotilaat nousivat montuistaan ja näyttivät merkkejään. Sitten mekin nousimme poteroista. Tervehtimään ei kuitenkaan menty.

60-vuotisjuhlan ohjelma


yleiso
Juhlayleisöä
spacer
ihant
Seppele Ihantalan sankarimuistomerkille
spacer
sankar
Laulu Ihantalan taistelujen sankareille